Turvallisuus

Rakennusalan työturvallisuuskehitys on 20 vuoden jaksolla tarkasteltuna kehittynyt positiivisesti. Kuitenkin tapaturmatilastojen mukaan alalla tapahtuu runsas kolmannes teollisuuden ja rakentamisen yhteenlasketusta tapaturmamäärästä. Tapaturmataajuutena tämä tarkoittaa, että rakennusalan tapaturmataajuus on noin 1,5-kertainen teollisuuteen nähden.

Merkittävänä syynä alan huonoon tilanteeseen ja yhteiskuntakuvaan on nähty asenteet ja ns. väärintekemisen perinne. Asenteita ja uutta toimintatapakulttuuria ja työmenetelmiä on kehitetty koulutus- yms. tapahtumilla kuten RaTuKe-hankkeella, Telinetorstai tapahtumalla, järjestämällä alueellisia työturvallisuuskilpailuja ja varsinaisella kehitystyöllä kuten RaksaKymppi, Hyvän turvallisuusjohtamisen käytännöt, Ratun työmenetelmä- ja koneiden käyttöturvallisuusohjeet sekä Raturva-työnopastusaineisto.

Mittaviiva on vahvasti mukana kehittämässä turvallista rakentamista.

Miten se oltais voitu estää

Tutkimuksen lähtökohtana ovat kertomukset. Tutkimuksen taustalla on ajatus, että ihmiset kuuntelevat ja kertovat mielellään tarinoita, että niiden kautta voidaan jakaa kokemuksia ja että kokemuksista voidaan oppia.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarjota uusia näkökulmia rakennusalan työturvallisuuden kehittämiseen. Tutkimusaineistoksi kerättiin tapaturman kokeneiden henkilöiden kertomuksia onnettomuuksista ja niistä selviytymisestä. Tutkimusanalyysissa sovellettiin narratiivista analyysia.

Tutkimuksessa haastateltiin rakennustyömaalla tapaturmaan joutuneita työntekijöitä sekä näiden esimiehiä ja työtovereita. Tarkoituksena oli kartoittaa tapaturman kohdanneiden kokemuksia ja ajatuksia siitä, miten onnettomuuksia voitaisiin ennaltaehkäistä. Tutkimustulokset avaavat näkökulmia siihen, miten tapaturma vaikuttaa ihmisen elämään, miten paluu työelämään onnistuu ja millaisia ongelmia ihmiset kohtaavat arjessaan. Tutkimuksen tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, miten rakennusalan tapaturmien ennaltaehkäisyä, turvallisuuskoulutusta ja asennekasvatusta tulisi suunnata ja miten tapaturman kohdanneita voitaisiin tukea paremmin onnettomuuden jälkeisessä elämässä ja töihin paluussa.

Lataa Miten se oltais voitu estää -tutkimusraportti

Työturvallisuuden välittyminen

Monilla suurilla pääurakoitsijayrityksillä on pitkälle kehitettyjä toimintamalleja, joilla pyritään varmistamaan, että työmaalla työskennellään turvallisesti. Osittain nämä toimintamallit ovat lakisäänteistä toimintaa, osittain ne perustuvat yrityksissä kehitettyihin toimintajärjestelmiin, ja edustavat yrityksen toiminta- tai työturvallisuuskulttuuria. Kun yritys teettää työtä aliurakoitsijoille, tätä toimintakulttuuria pyritään siirtämään aliurakoitsijoiden toimintatavaksi erilaisten suunnitelmien, riskikartoitusten, sopimusten, palaverien ja tarkastusten kautta.

Pääurakoitsijan turvallisuuskulttuurin välittyminen aliurakoitsijoille osana työmaan turvallisuussuunnittelua ja -johtamista –tutkimuksessa tarkasteltiin yhteistyötilanteita, joissa pääurakoitsijan turvallisuuskulttuuria välitetään aliurakoitsijoille. Näitä tilanteita ovat mm. aloituspalaverit, perehdytystilanteet, erilaiset työmaapalaverit sekä työmaan säännöllinen valvonta, joissa käsitellään turvallisuusasioita, neuvotellaan työmaan pelisäännöistä ja sovitaan toimintatavoista.

Tutkimuksessa haastateltiin rakennustyömaalla toimivia pää- ja aliurakoitsijoiden työnjohtajia ja työntekijöitä. Tarkoituksena oli kartoittaa millaista yhteistoimintaa työmailla turvallisuuteen liittyen esiintyy, missä tilanteissa sitä tapahtuu, mitä välineitä siinä käytetään ja miten tämä toiminta nykyisellään koetaan eri osapuolten näkökulmasta. Tutkijat havainnoivat useita työmaapalavereja, joissa käsiteltiin turvallisuusasioita. Tutkimuksen tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä rakennusalan pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan yhteistoiminnan parantamiseksi.

Lataa tutkimuksen loppuraportti (PDF)



Ratuke-hanke
Rakentamisturvallisuuden kehittäminen – RaTuKe –hanke on rakennusalan yhteinen ponnistus hyvän työturvallisuuskulttuurin luomiseen.

Hankkeen tavoitteena on
• saada rakennusalan työtapaturmien määrä ja vakavuus jatkuvaan laskuun.
• juurruttaa nolla tapaturmaa –ajattelu ja sen mukaiset toimintatavat rakennustyömaille kaikkien osapuolten toimintaan. Se vaatii oleellista parannusta rakennusalan turvallisuuskulttuuriin. Vuonna 2005 kokonaisturvallisuus on rakennustyömailla osa jokapäiväistä toimintaa.
• parantaa rakennusalan kilpailukykyä ja alan houkuttelevuutta työpaikkana.
• saada rakennusalan kaikki osapuolet tulokselliseen yhteistyöhön työturvallisuuden kehittämiseksi.
• tuottaa rakennustyömaiden käyttöön työkaluja hyvän työturvallisuuden aikaansaamiseksi

RaTuKe –hanketta toteutetaan monitahoisena toimintakokonaisuutena, johon kuuluu tutkimus-, koulutus- ja viestintäprojekteja sekä muita ohjelman onnistumista edistäviä toimintoja.
RaTuKe-hanke - Rakentamisturvallisuuden kehittäminen


Ratu-työturvallisuusohjeet
Ratu-hankkeen sivut on tarkoitettu rakentamisen ammattilaisten tiedon lähteeksi. Tietosivujen kautta löytyy tarpeellista tietoa rakentamisesta urakoitsijoiden, rakennuttajien sekä suunnittelijoiden tarpeisiin.
Ratu-hanke-sivut

Niksipankki
Niksipankki-sivut pyrkivät levittämään eräitä hyväksi havaittuja “niksejä” työmaan turvallisuuden parantamiseksi ja työn helpottamiseksi laajempaan käyttöön ja toisaalta myös aktivoimaan työmaita keräämään omia niksejä.

Tavoitteena on nostaa yksittäisten työntekijöiden ja ryhmien osaamisen arvostusta ja rohkaista ihmisiä tuottamaan uusia ideoita.
Niksipankki - rakennustyömaan hyviä käytäntöjä


UUTTA -tietoa ja analyysiä tapaturmista ja läheltäpiti -tilanteista
Hankeen tavoitteena on analysoida työmailta, rakennushankkeista ja -yrityksistä kerättyä tietoa ja tuottaa uudenlaista tietämystä ryhmittelemällä tapaukset erityistä todennäköisyyslaskentaa käyttäen (Bayminer todennäköisyyslaskentamenetelmä). Tavoitteeseen kuuluu paitsi uuden tiedon tuottaminen myös yleisten “epäilyjen” kumoaminen tai vahvistaminen. UUTTA –tutkimus- ja kehityshankkeen rahoittajina ovat Työsuojelurahasto ja Rakennusteollisuus (Ratu-hanke). Hankkeen aikataulu on 11/2004 – 7/2005.

Ensimmäisenä osatavoitteena on kerätä ja saada talteen sitä hankkeissa piilevää tietoa työtapaturmista ja erityisesti läheltä piti –tilanteista, jota on olemassa, muttei hallitusti kerättynä tai edes tiedostettuna. Onnistunut tiedonkeruu edellyttää huolellista suunnittelua yhteistyössä rakennusyritysten kanssa. Tavoitteena on koota aineistoa laajasti erilaisten yritysten erilaisista rakennushankkeista niin tapaturmista kuin läheltä piti -tapauksista. Kun dataa on kerätty tietty määrä (osin puutteellinekin data riittää), luodaan vuorovaikutteinen todennnäköisyysmalli BayMiner-menetelmällä. Toisena osatavoitteena onkin tuottaa yritysten välisellä yhteistyöllä rakennusalan yleistä jalostettua perustietoa päätöksenteon tueksi. Tiedon tulkinta tapahtuu internetin kautta.

Jatkossa yritykset pystyvät hyödyntämään UUTTA-hankkeessa tuotettua perusaineistoa, tiedonkeruun toimintatapoja sekä analyysejä esimerkiksi arvioidessaan omia projektejaan tai vertaillessaan toimintaansa tai eri työmaidensa toimintaa. Osatavoitteena kolme on saada aikaiseksi jatkuvasti ylläpidetty ja kehittyvä tietopankki rakennustyömaan turvallisuustason arviointiin ja vertailuun. Tuloksista jalostetaan selkeät ohjeet yrityksille tietokonemallin käyttämisestä, työturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden kirjaamisesta ja mahdollisuuksista mallin hyödyntämiseen yritysten toiminnan kehittämisessä.


Asbestitutkimus
Asbestitutkimushanke toteutetaan yhteistyössä alan yritysasiantuntijoiden, erikoistutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa.

Tutkimuksen tekemiseen osallistuu Sosiaali- ja terveysministeriö, Rakennusteollisuus RT ry, Mittaviiva Oy, Uudenmaan aluetyöterveyslaitos, VTT, Uudenmaan työsuojelupiiri, HB Sisäilmatutkimus, Lifa Air Oy, ASB-Consult Oy, Hesasbest Oy ja ASB-Yhtiöt.

Tutkimushankkeen rahoittaa TSR, Rakennusteollisuus RT ry ja osallistujayritykset.

Hankkeessa määritetään asbestikartoituksen ja dokumentoinnin kriteerit sekä asbestikartoittajan pätevyysvaatimukset. Lisäksi selvitetään mm. asbestianalyysien näytteenottomenetelmät, niiden soveltuvuus eri tilaisiin ja tulosten tulkinta.

Hankkeessa määritetään asbestitöiden turvallisuuteen keskeisesti vaikuttavien ilmankäsittelykoneiden tekniset ja toiminnalliset vaatimukset. Näiden vaatimusten toteutuminen selvitetään yleisimmillä käytössä olevilla laitetyypeillä.

Hankkeen tulosten perusteella laaditaan menettelytapamalli tarvittavan työnopastuksen sekä työmaan yleisen opastuksen toteuttamiseksi. Asbestityökoneiden ja -laitteiden turvallisen käyttö- ja menettelytapojen kuvauksessa keskitytään erityisesti niihin kone- ja laiteominaisuuksiin, työvaiheisiin ja käyttötapoihin, joista mahdollisesti aiheutuu suurin asbestialtistusvaara.