Tiivistelmä

Tausta

Tavoite

Toteutus

Tulosten analysoiminen

Esimerkkianalyysi: osajoukko

Esimerkkianalyysi: koko joukko

Tietoaineiston hyödyntäminen

Tietoaineiston hyödyntäminen

Liitteessä kuvataan lyhyesti miten UUTTA-tutkimuksessa kehitettyä tietomallia ja bayminer-ohjelmaa voidaan hyödyntää urakoitsijan työturvallisuuden parantamisessa. Liitteessä esitetään ohjeet tiedon keräämiseen, tietoaineiston analysointiin sekä käytännön toimenpiteitä tiedon hyödyntämiseksi.

Miten tietoa kerätään

Tietoaineiston hyödyntäminen edellyttää, että mukana olevat urakoitsijat keräävät aktiivisesti kattavaa tapaturmatietoa työmailtaan. Tiedot kerätään excel-kaavakkeeseen, jossa on UUTTA -hankkeessa yhteisesti mukaan valitut muuttujat. Excel-tiedoston saa Mittaviiva Oy:stä (www.mittaviiva.fi). Excel-kaavakkeessa on pop-up valikot ja ohjeet eri muuttujien tietojen syöttämistä varten ja siihen voi syöttää useampien kohteiden tiedot kerralla. Yrityksen toimintatavoista riippuen työmaat voivat esimerkiksi täyttää tiedot Exceliin ja lähettää ne henkilölle, joka yhdistää useamman kohteen tiedot, ennen kuin ne lähetään osaksi yhteistä aineistoa.

Toinen vaihtoehto on käyttää web-pohjaista tietojen syöttökaavaketta. Ohjeet syöttökaavanneen käyttöön ja itse web-kaavake löytyvät osoitteesta http://213.173.142.117/uutta_web/uutta0.html.

Mitä tietoa aineistosta voidaan hakea

UUTTA-aineistosta voidaan hakea rakennustyömaan eri tekijöiden (muuttujien) ja tapaturmien välisiä yhteyksiä. Bayminer-ohjelman etu perinteisiin tilastointityövälineisiin nähden on mahdollisuus nähdä usean tekijän yhteisesiintyminen sekä tehdä vertailuja erilaisten osajoukkojen välillä. Ohjelma ryhmittelee samanlaisia tapauksia lähekkäin, joten vertailu tuo esiin eroavaisuuksia ja yhteneväisyyksiä samantyyppisten työmaiden, tapaturmien tai työmaiden käytäntöjen välille. Näiden tapausten yhteneväisyyksiä on hankalaa löytää ilman bayminerin laskentaa.

Ohjelman avulla urakoitsijat voivat arvioida esimerkiksi;

  • erikokoisten työmaiden ja TR-mittaustulosten välisiä riippuvaisuuksia
  • TR-mittaustulosten ja onnettomuustyyppien välisiä riippuvaisuuksia
  • Vahingoittumistapojen ja tapaturmakustannusten välisiä riippuvaisuuksia
  • Työmaan johtamiskäytäntöjen ja tapaturmakustannusten välisiä riippuvaisuuksia
  • Onnettomuusajankohdan ja muiden tekijöiden välisiä riippuvaisuuksia

Mahdollisuudet erilaisten yhteyksien hakemiseen ovat loputtomia. Tärkeä hyöty on se, että muuttujia voidaan käsitellä samanaikaisesti. Tietoaineisto on löytynyt asioita, joita urakoitsijat jo tietävät täten vahvistaen yleistä näkemystä (kuten tieto siitä, että onnettomuuksia sattuu eniten maanantaisin). Tulevaisuudessa aineistosta voi löytyä tietoa, joka kumoaa olemassa olevia näkemyksiä.

Esimerkkejä tehdyistä osajoukkojen valinnoista ja niiden pohjalta tehdyistä analyyseistä ja johtopäätöksistä on esitetty tämän raportin luvussa 5 Analyysit. Esimerkkien tarkoitus on rohkaista käyttäjiä hakemaan tietomassasta itseään kiinnostavia yhteyksiä eri tapaturmiin vaikuttavien tekijöiden välillä.

Myöhemmin kun mukana olevat urakoitsijat syöttävät sisään enemmän tapaturmatietoja niin urakoitsijat voivat myös tehdä vertailuja omien tapaturmatapausten ja koko aineiston (eli rakennusalan yleensä) tapausten välillä. Tällöin aineisto voi paljastaa esimerkiksi;

  • tapahtuuko tietyntyyppisiä tapaturmia urakoitsijalle enemmän/vähemmän
  • mitkä tekijät ovat samanlaisia/erilaisia yrityksen ja alan tapaturmatapausten välillä
  • eroavatko tietyntyyppisten tapaturmien tiedot urakoitsijalla vastaavista tapauksista koko rakennusalalla.

Tämä saattaa paljastaa urakoitsijan käytäntöjen hyviä ja huonoja puolia.

Miten analyysejä voidaan hyödyntää

Mitä hyötyä näistä tiedoista voi urakoitsijalle olla? Oikeisiin tapaturmatapauksiin perustuvan tilastotiedon pohjalta urakoitsija voi suunnata turvallisuusjohtamisen keinoja tehokkaammin erilaisilla työmailla tai työmaan eri vaiheissa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi erityisenä panostamisena pienten ahtaiden korjauskohteiden siirtojen suunnitteluun tai isojen laajojen kohteiden putoamissuojausten suunnitteluun. Lisäksi esimerkiksi tieto maanantain vaarallisuudesta voidaan nostaa esiin työmaakokouksissa tietyin väliajoin. Tieto esimerkiksi siitä, että sisävalmistusvaiheessa sattuu erityyppisiä onnettomuuksia kuin runkovaiheessa on monille itsestään selvyys, mutta se kannattaa tiedostaa ja tuoda myös esiin käytännön turvallisuusjohtamisessa.

Laajempi tietoaines ja urakoitsijan tapaturmatietojen vertaaminen koko aineistoon lisää urakoitsijan ymmärrystä työmaiden tapaturmien luonteesta. Tämä ymmärrys auttaa yritystä kohdistamaan turvallisuusjohtamista. Tiedosta on myös hyötyä yrityksen turvallisuuskoulutuksessa. Tietomassasta tehtyjen löydösten avulla voidaan paremmin perustella turvallisuusjohtamisen periaatteita tai menetelmiä.

Käytännön ohje UUTTA aineiston analysoinnista

(ei tekninen ohje bayminer-ohjelman käyttöön, ks. www.bayminer.com)

Tarkasteltavia osajoukkoja voidaan valita vetämällä hiirellä mielivaltaisesti alue koko joukon halutulta alueelta. Jokainen osajoukon valinta (osajoukon maalaaminen hiirellä) saattaa tuoda erilaisia ”löydöksiä”. Osajoukoksi kannattaa valinta ryhmä pisteitä, jotka ovat keskittyneet lähekkäin.

Eroja tulkitaan siten, että vaalean vihreä pylväs kuvaa osajoukon tietoja ja tummempi vihreä koko joukon tietoja. Punainen pylväs kuvaa niiden eroa. Tämän avulla käyttäjä näkee nopeasti suurimmat erot. Oleellista tietoa löytyy siis niistä muuttujan arvoista, joissa ero on suuri.