Tiivistelmä hankkeesta

UUTTA –tutkimushankkeessa työmailta kerättiin tapaturma- ja läheltä piti –tietoa. Tätä tietoa analysoitiin ryhmittelemällä tapaukset todennäköisyyslaskentaa käyttäen. Tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltiin rakennustyömaan tapaturmiin vaikuttavien tekijöiden muuttujalista. Kerättyä tietoainesta analysoitiin bayminer-menettelyllä (www.bayminer.com), minkä yhteydessä muuttujalistaa muokattiin vastaamaan ohjausryhmän näkemyksiä tapaturmiin vaikuttavista tekijöistä.

Hankkeessa asetetut tavoitteet saavutettiin kohtuullisesti. Tapaturmatietoja saatiin yhteensä 220 tapausta. Osa tiedoista oli muuttujatiedoiltaan puutteellisia. Suurimmaksi hankaluudeksi osoittautui kattavan tiedon saaminen työmailta. Tapaturmatietojen raportointitavat ovat erilaisia eri yrityksissä. Yrityksissä ei kerätä tapaturmatietoa kattavasti siten, että niistä olisi voinut koota tiedot tutkimuksen tiedon keruun tarpeisiin. Niiltäkin urakoitsijoilta, joilta saatiin suhteellisen ”täydellistä” tietoa, tiedonkeruu edellytti ylimääräistä työtä tiedon kerääjän tai tutkijan toimesta.  Kaikkien osallistujien osalta tiedot olivat joiltain osin puutteellisia, millä ei ollut suurta merkitystä tietomassan analysoinnissa bayminer- menettelyllä. Haasteen tietojen analysoinnille asettaa myös se, että tietoja saatiin suhteellisesti eniten isoilta ja hyvin turvallisuusasiat hoitavilta työmailta, vaikka käytännössä onnettomuuksia tapahtuu kaiken kokoisilla työmailla. Hankkeen aikana rakennusurakoitsijoiden tapaturmatiedon keruu kehittyi.

Hankkeen puitteessa kerätyn aineiston pohjalta tehtiin esimerkinomaisia analyysejä. Aineistosta ei löytynyt selviä uusia onnettomuuksien luonnetta selittäviä tekijöitä. Analyysivaiheessa yritysedustajat ja tutkijat tekivät kerätystä aineistosta havaintoja, jotka osaltaan vahvistavat johtoryhmän aikaisempia näkemyksiä tapaturmien luonteesta

Analyysivaiheen johtopäätöksenä voidaan pitää, että vaikka jo kerätty aineisto vahvisti olemassa olevia mielipiteitä ja korrelaatioita niin todellinen hyöty aineistosta ja analyysivälineestä saadaan vasta, kun tapaustietoja on huomattavasti enemmän ja tapauksista on kerätty muuttujatietoa kattavammin. Tietomassan visuaalinen esitystapa osoittautui hyväksi vaikeasti tulkittavan tietoaineiston analysoinnissa.

Hankkeen tuloksena syntyi kehitettävä muuttujalista. Listaan koottiin muuttujat, jotka katsottiin vaikuttavan tapaturmiin ja joiden tietoja on mahdollista saada työmailta. Tiedon keruuta kehitettiin myös yrityksissä ja web-pohjaisen syöttökaavakkeen käyttöä testattiin. Yhteisesti kehitetty muuttujalista on tärkeä hankkeen lopputulos. Muuttujalistan pohjalta urakoitsijat voivat tulevaisuudessa kehittää tapaturmatiedon keräämistä. Riittävän laaja tieto antaa mahdollisuuden omien projektien arviointiin tai työmaiden toimintatapojen vertailuun. Hankkeessa kehitetty malli toimii myös tulevaisuudessa rakennusalan yhteisenä tietomallina, johon voidaan kerätä yhteistä tapaturmatietoa ja jota vasten yritykset voivat verrata omien työmaiden tapaturma- ja läheltä piti -tapauksia. Tämä edellyttää alan yhteistä tapaturmatietojen keräämistä ja mallin ylläpitämistä.

Hankkeessa pyrittiin keräämään tietoa läheltä piti –tilanteista. Kattavaa läheltä piti -tietoa saatiin ainoastaan muutamalta erittäin isolta työmaalta, mikä haittasi kyseisten tietojen analysointia. Käytännön haasteena on saada työmaat keräämään tietoa läheltä piti –tilanteista. Läheltä piti -tilannetiedon tärkeys on jo ymmärretty tapaturmien torjunnassa. Kyseisen tiedon keruuta suunnitellaan useassa rakennusliikkeessä ja muutaman vuoden sisällä myös yhteisen tiedon keruu tulee olemaan helpompaa.