Tiivistelmä

Tausta

Tavoite

Toteutus

Tulosten analysoiminen

Esimerkkianalyysi: osajoukko

Esimerkkianalyysi: koko joukko

Tietoaineiston hyödyntäminen

Hankkeen toteutus

Hankkeen toteutusta varten koottiin asiantuntijaryhmä koostui rakennusliikkeiden työturvallisuusasiantuntijoista, BayMiner-asiantuntijoista sekä tuotannon tutkimuksen ammattilaisista. Asiantuntijaryhmän kokoonpano oli

• Juha Suvanto, turvallisuuspäällikkö, NCC Oy
• Keijo Rautiainen, turvallisuuspäällikkö, Lujatalo Oy
• Antti Leino, turvallisuuspäällikkö, Skanska  Talonrakennus Oy
• Ralf Ekholm, toimitusjohtaja, Bayes IT
• Reijo Lehtinen, asiamies, Rakennusteollisuus RT ry
• Sampsa Nissinen, tutkija, Mittaviiva Oy
• Anssi Koskenvesa, johtava tutkija, Mittaviiva Oy

Hankkeen kustannukset on käsitelty TSR:n Lomake C2: Hankkeen taloudellisessa loppuraportissa.

Tutkimus- ja kehityshanke UUTTA jaettiin seuraaviin osatehtäviin

Suunnitteluvaihe

• asiantuntijaryhmätyöskentely tiedonkeruun suunnittelemiseksi
• tiedonkeruun valmistelu ja organisointi

Tiedonkeruu

• tiedonkeruu ja sen tukeminen yrityksissä
• tiedon kokoaminen ja yhdenmukaistaminen

Analyysivaihe

• analyysi BayMiner-menetelmällä
• asiantuntijaryhmätyöskentely analyysien arvioimiseksi

Tiedottaminen

• tiedottaminen ja jatkokäytön varmistaminen

Suunnitteluvaihe

Jo hankkeen valmisteluvaiheessa todettiin, että tutkimuksen onnistuminen on paljolti kiinni asiantuntijaryhmän luomasta tiedonkeruumallista. Tavoitteen oli, että asiantuntijaryhmätyöskentelyn avulla saadaan luoduksi helppokäyttöinen ja riittävän laaja malli sekä ohjeistus tiedonkeruulle. Tutkimuksessa kehitettävää mallia, eli kysymyslistaa vastausvaihtoehtoineen kehitettiin koko hankkeen ajan. Ohjausryhmä piti kokouksia 6 kertaa. Jokaisessa kokouksessa muuttujalistaa täydennettiin yhteisen näkemyksen kehittyessä. 

Muuttujalistan lähtökohtana käytettiin Ralf Ekholmin laatimaa listaa, jonka avulla tapaturmatietoja oli kerätty talven 2004 aikana. Tämä lista muuttui kuitenkin oleellisesti ohjausryhmän palavereissa siten, että se otti huomioon tekijöitä, joita ryhmä arvioi vaikuttavan tapaturmiin. Muuttujia valittaessa pyrittiin myös ottamaan huomioon tiedon taso, jota työmailta on mahdollista saada. Mukaan jäi eräitä muuttujia, joista tietoa ei saatu kuin hyvin pieneltä joukolta. Tiettyjä muuttujia lisättiin hankkeen aikana, jolloin sitä ennen kerätyistä tapauksista näitä tietoja ei ole. Muuttujalista on esitetty liitteessä taulukossa 1.

Alkuperäinen lista ryhmiteltiin seuraaviin alakohtiin, joiden muuttujia tarkasteltiin ja muokattiin.

1. Kohdetiedot
2. Yritystiedot
3. Työntekijätiedot
4. Onnettomuustiedot
5. Yrityksen/työmaan toimintatavat

Muuttujalistaa kehitettiin ohjausryhmän kokouksissa. Keskustelu tapaturmiin vaikuttavista muuttujista oli vilkasta. Seuraavassa esitetään muutamia kokouksissa päätettyjä asioita:

• Perehdyttämisen merkitystä pidettiin erittäin tärkeänä työtapaturmiin vaikuttavan tekijänä, minkä takia muuttujaksi lisättiin Perehdyttämisen tekeminen (miten tehty) ja myös Perehdyttäjän ammattitaito
• Työmaan johdon asennetta työturvallisuuteen (työmaan kulttuurin) pidettiin merkittävänä tekijänä, mutta sitä ei kyetty pukemaan konkreettiseksi muuttujaksi.
• Keskusteluissa todettiin, että on hyvä selvittää työskentelikö henkilö yksin, parin kanssa vai ryhmässä.
• Tapaturma-ajankohdasta päätettiin selvittää sekä viikonpäivä että sattumisviikko. Tällä pyrittiin selvittämään viikonpäivien ja mm. lomien vaikutusta tapaturmien sattumiseen.  Tapaturman kellonaika jätettiin hankkeen alkuvaiheessa pois johtuen aikatiedon käsittelyn vaikeudesta.
• Muuttujaksi asetettiin arvioijan näkemys pääasiallisesta onnettomuuden syystä
• Turvallisuuskortin merkityksestä keskusteltiin, mutta sitä ei vielä lisätty muuttujalistaan mm., koska vaatimus on vielä niin uusi.
• Keskusteltiin siitä, että tapaturmaan liittyy usein rakennusmateriaali tai elementti, joka ei ole vakiotuote. Erityisesti keskusteltiin elementtiasentamiseen liittyvistä haasteista ja puutteista elementtiasennussuunnitelmien osalta. Ei-vakiotuote- muuttujaa ei kuitenkaan lisätty muuttujalistaan, sillä asiaa on vaikeata konkretisoida yksittäiseksi muuttujaksi.

Kohde- ja yritystietomuuttujat olivat selkeästi määritettävissä ja niistä myös saatiin parhaiten tietoja tiedonkeruuvaiheessa. Tärkeä oivallus oli päättää, että työmailta ei kerätä pelkästään onnettomuushetken kokonais-TR-mittaustulosta, vaan jokaisen osa-alueen TR-mittaustulos. Tällä pyrittiin selvittämään eri TR-mittauksen osa-alueiden vaikutusta tapaturmiin ja läheltä piti –tilanteisiin sekä mittaustulosten eroja eri osajoukoissa.

Jo hankkeen alkuvaiheessa päätettiin, että osana muuttujalistaa käytetään vakuutusyhtiöiden käyttämää tapaturmien tilastointiluokittelua ESAW.  Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä tämä pakotti kaikki osallistujat syöttämään tiedot samalla luokittelulla (tapaturman aiheuttaja, vahingoittunut ruumiinosa jne. ...). Ongelmaksi muodostui se, että luokittelua voidaan tulkita eri tavalla, eli eri henkilöt saattavat käyttää eri koodia samalle tapahtumalle. Osittain tulkinnan teki tutkija haastattelutietojen sekä yritysten kirjallisten tapaturmakuvausten pohjalta.

Suuri haaste oli saada mukaan yrityksen ja työmaan toimintatapoja / johtamiskulttuuria kuvaavia muuttujia. Yhteisissä ohjausryhmän kokouksissa käytiin läpi tutkijoiden esittämiä mahdollisia muuttujia ja näistä valittiin ne, jotka mahdollisesti vaikuttavat tapaturmiin ja läheltä piti –tilanteisiin. Valitut muuttujat olivat perehdyttämiskäytäntö, perehdyttäjän ammattitaito, aloituspalaverin pitäminen sekä tehtäväkohtainen suunnitelma. Tehtävän aikataulutilanne –muuttujalla pyrittiin selvittämään kiireen vaikutusta tapaturmiin.

Käytännön tiedonkeruuvaiheessa suurimmaksi ongelmaksi muodostui johtamisen muuttujien tietojen kerääminen. Aikaisemmin raportoiduista tapauksista tietoa oli vaikea saada jälkikäteen (ei enää muistissa).

Osatehtävä - Tiedonkeruu

Tiedonkeruuvaiheen tavoitteena oli ulottaa tiedonkeruu valmiiden yritys- ja työmaakontaktien kautta riittävän laajalle. Hankkeen alkuvaiheessa tammikuu-maaliskuu tapaustietoja kerättiin pääasiassa ohjausryhmän työmailta. Myöhemmässä vaiheessa tietoja kerättiin myös muiden urakoitsijoiden työmailta. Tiedonkeruumenetelminä oli tutkijoiden laatimat Excel -kaavakkeet sekä myös myöhemmässä vaiheessa web-pohjainen tiedon syöttökaavake (ks. http://213.173.142.117/uutta_web/uutta0.html). Sekä Excel -kaavakkeisiin, että web-tiedon syöttökaavakkeeseen tehtiin valmiit pop-up valintaikkunat helpottamaan tiedon syöttöä ja parantamaan tiedon yhteneväisyyttä.

Kehitettyä web-kyselykaavaketta pidettiin hyvänä, vaikka käytännössä suurin osa tiedoista saatiin Excel-lomakkeen avulla. Ongelmaksi hankkeen alkuvaiheessa muodostui tietotekniset ongelmat yritysten palomuurien kanssa, mikä vähensi web-kaavakkeen käyttöä. Osa tiedoista kerättiin siten, että tutkija kävi haastattelemassa työmaan johtohenkilöstöä.

Kaavakkeiden lisäksi tutkijat vierailivat yrityksissä ja työmailla keräämässä tietoa haastattelemalla. Muutamilta työmailta saatiin parilla haastattelukerralla suhteellisen täydelliset tiedot tapaturmista ja läheltä piti –tilanteista. Suhteellisen paljon tietoja saatiin muutamalta isolta työmaalta, joissa työturvallisuuteen oli panostettu erityisesti, ja jokainen tapaturma ja läheltä piti -tilanne oli raportoitu tarkasti. Näillä työmailla myös muut työmaan turvallisuuteen liittyvät tekijät (mm. TR-mittaukset) oli raportoitu. Mikäli onnettomuudet ja läheltä piti –tilanteet raportoitaisiin vastaavalla tarkkuudella myös muilla työmailla, olisi tiedon kerääminen huomattavasti helpompaa ja tietoaines myös kuvaisi paremmin pienten ja keskisuurten työmaiden onnettomuus- ja läheltä piti -tapauksia.

Johtuen mm. työmaiden sekä yritysten työturvallisuusvastaavien kiireiden johdosta osa kerätyistä tiedoista oli  bayminerin kannalta ”vääränlaisessa” muodossa ja edellytti tutkijalta sen uudelleen kirjoittamista haluttuun muotoon. Tässä vaiheessa tutkija myös koodasi esim. tapaturman sanallisen kuvauksen ESAW-muotoon sekä yhdisteli tietoja useammasta lähteestä.

Tiedon keruu -vaiheen tavoitteena oli koota tietomatriisi, jossa kohteita/työmaita on enemmän kuin vaikuttavia tekijöitä eli muuttujia. Lopullinen muuttujalista sisälsi 58 muuttujaa ja yhteensä tapaustietoja saatiin 220 kpl. Kohde- ja yritystietoja käsiteltiin koko hankkeen ajan niin, ettei ulkopuolisilla ole mahdollisuutta päästä kiinni yrityskohtaisiin asioihin eikä tunnistaa työmaita tai yrityksiä.

Tiedon keruu -vaiheen johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurin osa rakennusurakoitsijoista ei kerää tapaturmatietoa riittävän tarkalla tasolla, jotta tietoa voitaisiin hyödyntää turvallisuuden kehittämiseksi. Tiedon keruu osoittautui ennakoitua hankalammaksi ja tutkimuksessa saatu aineisto saatiin aikaiseksi yritysedustajien aktiivisen panostuksen ja tutkijoiden haastattelututkimuksen ja ”tiedon käsittelyn” ansioista.

Osatehtävät - analyysivaihe

Analyysivaiheessa tiedot syötettiin Bayminer-ohjelmaan (verkkopalveluun), joka laski tietoja vastaavan tietokonemallin, jota asiantuntijaryhmä tarkasteli havainnollisessa muodossa. Malli tallennettiin bayminerin web-sivulle.

Asiantuntijaryhmä analysoi tietoaineistoa kahdessa palaverissa. Hankkeen ensimmäisiä tuloksia analysoitiin ohjausryhmän neljännessä palaverissa. Tässä vaiheessa tietoja oli kuitenkin liian vähän (noin 70 kpl), joten analyysi jäi puutteelliseksi.

Hankkeessa järjestettiin ohjausryhmälle ja muille tietoja antaneille yrityksille yhteinen bayminerin koulutus- ja tietojen analyysitilaisuus 31.5.2005. Tässä vaiheessa tietoja oli noin 200 kpl, mikä mahdollisti myös alustavien analyysien teon. Tilaisuudessa osallistujat pääsivät kokeilemaan Bayminer-ohjelman käyttöä omalla tietokoneella. Itse ohjelman käytön lisäksi tilaisuuden tarkoitus oli yhdessä analysoida jo kerättyä aineistoa hyödyntäen mukana olevien urakoitsijoiden yhteistä työturvallisuusosaamista ja ymmärrystä tapaturmien, työmaan käytäntöjen ja muiden tekijöiden välillä.

Tilaisuuteen osallistuivat:

• Jari Korpisaari, turvallisuuspäällikkö SRV Viitoset
• Juha Suvanto, turvallisuuspäällikkö, NCC Oy
• Keijo Rautiainen, turvallisuuspäällikkö, Lujatalo Oy
• Markku Utriainen, työnsuunnittelupäällikkö, Hartela Oy
• Ralf Ekholm, toimitusjohtaja, Bayes IT
• Reijo Lehtinen, asiamies, Rakennusteollisuus RT ry
• Auli Olenius, tutkimuspäällikkö, Mittaviiva Oy