Ihku-allianssi muodosti keväällä 2020 INFRA ry:n kanssa urakoitsijoiden ja Ihku-allianssin edustajista koostuvan INFRA ry:n Ihku-urakoitsijaryhmän, jonka toimintaa Mittaviiva Oy:n Aki Peltola koordinoi. Ryhmän tavoitteena on tuoda urakoitsijoiden näkökulmaa mukaan Ihku-laskentapalvelun kehitystyöhön, erityisesti rakennusosien mallintamiseen. Urakoitsijaryhmän yritysten asiantuntijat ovatkin ansiokkaasti arvioineet Ihku-laskentapalvelun rakennusosakirjastoon mallinnettuja rakennusosia. Urakoitsijoita ja Ihku-allianssia yhdistää etenkin tarve kehittää tilaajien kustannusarviosta entistä luotettavampia ja läpinäkyvämpiä. Mitä tarkempia tilaajien kustannusarviot ovat kilpailutusvaiheessa sitä varmemmin kilpailutus onnistuu ja hankkeet etenevät toteutukseen. Tällöin hankintaa ei keskeydy siitä syystä, että kustannusarviot ovat liian pieniä verrattuna urakoitsijoiden tarjouksiin.

Yhden urakoitsijan ehdotuksen pohjalta päätimme tehdä Ihku-laskentapalvelulle niin sanotut urakoitsijoiden happotestit, joissa urakoitsijoiden asiantuntijat laskivat aiemmin laskemiaan hankkeita Ihku-laskentapalvelulla. Happotestien tarkoituksena oli testata erityisesti Ihku-laskentapalvelun laskentatulosten luotettavuutta ja tunnistaa rakennusosakirjaston kehityskohteita. Laskennoissa hyödynnettiin urakoitsijoiden omia määräluetteloita ja oletuksia (esim. kuljetusmatkat), mutta hinnoittelussa käytettiin ainoastaan Ihku-laskentapalvelua ja sen rakennusosakirjastoa.

”Olemme aiemmin tehneet paljon ns. hanketestauslaskentaa, jossa laskennan sisältö on perustunut pääosin suunnittelijoiden määrätietoihin ja oletuksiin esimerkiksi kuljetusmatkoista. Hanketestauslaskennassa vertailemme kuinka lähelle pääsemme urakoitsijoiden tarjouksia”, kertoo Ihku-allianssin kustannuslaskentatiimin vetäjä Aki Peltola Mittaviiva Oy:stä.

Happotestejä on toistaiseksi tehty kolmen urakoitsijan toimesta viidelle erilaiselle infrahankkeelle. Urakoitsijat saivat noin tunnin kestävän perehdytyksen Ihku-laskentapalvelun käyttöön ja sen jälkeen laskivat hankkeen Ihkulla. Urakoitsijat kokivat laskentapalvelun helppokäyttöisenä. Ihku-laskentapalvelu antoi kaikissa lasketuissa hankkeissa samankaltaisia lopputuloksia kuin urakoitsijoiden aiemmat tarjouslaskelmat. Laskennoissa kuitenkin havaittiin, että joitakin rakennusosia ja materiaalivaihtoehtoja tulisi vielä lisätä rakennusosakirjastoon (esim. ison katupuun poistaminen, kiinalainen graniittilaatta). Happotestit osoittautuivat odotettuakin hyödyllisemmiksi ja niissä esiin nousseita kehitystarpeita onkin jo toteutettu rakennusosakirjastoon. Happotestejä tullaan tekemään lisää tulevaisuudessa.

Lisätietoja: aki.peltola@mittaviiva.fi

Aki Peltola

The post Mittaviiva koordinoi Infra-alan urakoitsijoiden happotestejä Ihku-laskentapalvelulle appeared first on Mittaviiva.

Kuva 1: Kuva Ihku-laskentajärjestelmän kehitysversion käyttöliittymältä. Rakennusosien sisältö on tarkasteltavissa panostasolla.

Mittaviiva on tuonut allianssiin erityisosaamista kustannustiedon keräämisestä, analyysista sekä kustannuslaskentaohjelmien tuottamisesta ja ylläpidosta. Mittaviivalla on vuosien kokemus mm. Ratu-tutkimuksen, panospohjaisen RT-kustannuslaskenta -ohjelman ja kustannustietoa käsittelevän kirjallisuuden toteutuksesta. Mittaviivalle allianssi on ollut suuri päänavaus infrarakentamisen maailmaan. Aikaisemmissa hankkeissa Mittaviiva on keskittynyt erityisesti talonrakennuspuolen hankkeisiin, mutta allianssi on laajentanut osaamista uusille urille. Allianssihankkeen toteutukseen osallistuminen on tuonut myös uudenlaista kokemusta erityisesti allianssiorganisaationa toimimisesta, jossa eri osaamisalueiden asiantuntijat työskentelevät yhdessä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Mittaviiva on vastannut allianssissa erityisesti rakennusosalaskentasovelluksen laskentalogiikan ja laskennassa käytettävän rakennusosakirjaston ja sen panospohjaisen sisällön kehittämisestä. Rakennusosakirjasto on kustannustietokanta, joka mahdollistaa Ihku-laskentajärjestelmän käyttäjille luotettavat kustannusarviot eri suunnitteluvaiheissa. Rakennusosakirjastosta, sen sisällöstä ja muodostamisperiaatteista on saatavilla lisää tietoa Ihku-allianssin nettisivuilta: https://ihkuallianssi.fi/rakennusosakirjasto/

Kuva 2: Rakennusosakirjaston sisältö

Mittaviivan ohella allianssin palveluntuottajina ovat olleet Ramboll, Civilpoint ja Solita. Hankkeen tilaajia ovat Väylävirasto, Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku ja Jyväskylä. Lisäksi hankkeessa on hyödynnetty lukuisien alan asiantuntijoiden kokemusta ja osaamista järjestelmän tuottamiseksi. Työ on sujunut tiiviissä yhteistyössä, tavoitteiden mukaisessa aikataulussa ja tulokset ovat nyt aivan pian kaikkien saatavilla. Ihku-kustannuslaskentajärjestelmään esittelyvideon pääset katsomaan täältä.

Tiivis kehitystyö jatkuu ja lähiaikoina alamme kehittämään Ihku-laskentajärjestelmää myös aiempien suunnitteluvaiheiden kustannuslaskentaan. Tämä mahdollistaa kustannuslaskennan ja eri toteutusvaihtoehtojen vaihtoehtovertailut jo suunnittelun alkuvaiheilla. Ihkun panospohjainen rakennusosakirjasto mahdollistaa tulevaisuudessa myös esimerkiksi CO2-laskennan integroimisen kustannuslaskentaan. Näin rakennamme kustannustehokkaampaa huomista!

Tervetuloa tutustumaan hankkeeseen, tekijöihin ja tuloksiin! https://ihkuallianssi.fi
Lisätietoja saa myös suoraan Akilta: aki.peltola@mittaviiva.fi

Aki Peltola
Kustannuslaskentatiimin vetäjä
aki.peltola@mittaviiva.fi

The post Rakennamme kustannustehokasta huomista – Mittaviiva Ihku-hankkeessa appeared first on Mittaviiva.

Pitkäjänteinen yhteistyö tuottaa alan yhteisen näkemyksen hankkeiden toteutuksesta

Suomalaisessa talonrakennusteollisuudessa on tehty kansainvälisestikin ainutlaatuista tutkimusta 70-luvulta lähtien. Tässä tutkimuksessa kerättyyn tietoon perustuvat pitkälle myös alan aikataulu- ja kustannuslaskentaohjelmistojen toiminta. Datan kerääminen ja analysointi on välttämätön myös Ihku-laskentapalvelun tuottamiselle. Talonrakennuspuolella dataa on kerätty yhteisesti sovittujen menetelmien avulla ja isolla rintamalla. Tämä takaa datan kattavuuden ja sen, että yksittäisen yrityksen tiedot eivät käy ilmi aineistosta. Tutkimusmenetelmät varmistavat tulosten anonymiteetin.

Talonrakennuspuolella julkaistaan ja ylläpidetään Ratu-tiedostoa, joka sisältää kaikkien talonrakennustöiden hyvän rakennustavan mukaiset menetelmäkuvaukset, työ- ja materiaalimenekkitiedot, näihin vaikuttavat tekijät sekä töiden laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Lisäksi tiedosto tarjoaa paljon työkaluja mm. menekkilaskentaan, työryhmien mitoitukseen tai tehtäväsuunnitteluun. Tietosisältöä voidaan pitää alan yhteisen näkemyksenä siitä, miten töitä kuuluu tehdä ja kuinka paljon mikäkin työvaihe vie aikaa eri olosuhteissa. Lokakuussa 2020 julkaistiin samat tiedot uuden käyttöliittymän muodossa. RatuPakki on alusta, joka tukee toteutuksen ja tuotannon suunnittelua entistä ketterämmin ja läpinäkyvämmin.

Kuva 1. RatuPakki on uusi käyttöliittymä Ratu-tietoon. RatuPakki tarjoaa riittävät lähtötiedot ja yhteistyössä kehitetyt työvälineet tehtäviensuunnitteluun, työryhmien mitoitukseen sekä turvallisuuden ja laadun varmistamiseen. RatuPakkia julkaisee Rakennustieto Oy. Sen tuottamiseen osallistuvat lisäksi mm. alan urakoitsijayritykset, RT Rakennusteollisuus, Rakennusliitto ja Mittaviiva Oy.

Myös Ihku-allianssissa rakennetaan nyt alan yhteistä, läpinäkyvää kustannuslaskentamallia ja sen tueksi tarvitaan suuri määrä dataa siitä, mitä työvaiheita ja materiaaleja suunnitelmien rakennusosat sisältävät, paljonko työvaiheet vievät aikaa sekä mitä eri työt ja materiaalit kustantavat eli miten kustannukset muodostuvat infrahankkeissa. Ihkun kehitystyössä ei ole käytettävissä Ratu-aineistoa vastaavaa vuosikymmenten tutkimus- ja kehitystyöpanosta, ja juuri sen vuoksi työhön tarvitaan laaja data ja alan yhteinen ymmärrys mm. töiden vaatimista resursseista. Urakoitsijoiden panos järjestelmän kehittämiseen on ollut erityisen arvokasta. On olennaista, että käymme urakoitsijoiden kanssa yhdessä läpi ja tarkistamme, että kustannusten muodostuminen Ihku-laskentapalvelussa vastaa tämän päivän rakentamista.

Ihku-laskentapalvelun tuottaminen lähti liikkeelle vahvalla spurtilla syksyllä 2018. Parissa vuodessa olemme saaneet ison osan laskentajärjestelmästä valmiiksi. Kyseessä ei kuitenkaan ole pikamatka. Tekemistä riittää vielä vuosiksi eteenpäin. Kun työ on nyt saatu hyvälle alulle, olemme voineet pyytää urakoitsijoiden kommentteja jo olemassa oleviin laskentarakenteisiin. Palvelun sisältöä muokataan edelleen sen perusteella, miten urakoitsijoiden asiantuntijat ovat tuoneet uutta tietoa mm. Ihkun panospohjaisiin rakennusosiin.

Kun laskentapalvelu on saatu kerran valmiiksi, on aika siirtyä ylläpitämään tiedostoa. Se työ ei lopu koskaan. Rakentaminen kehittyy ja samalla muuttuvat erityisesti rakentamisen panoshinnat ja mahdollisesti myös resurssitarpeet. Ihkun tulee jatkossakin pysyä ajan tasalla ja siihen tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä alan kaikkein toimijoiden kanssa. Samalla voidaan miettiä, olisiko Ihkussa kerätty tieto hyödynnettävissä myös muuten kuin kustannusten hallinnassa. Olisiko infra-alalla tarvetta Infra-Ratulle, joka tuottaa alalle yhteistä tietoa ja työkaluja tuotannonohjaukseen ja laadunvarmistamiseen? Mitä sellainen tieto- ja työkalupatteristo sisältäisi?

Urakoitsijoiden tarpeet: paperinpyörityksestä ja tuplatyöstä nopeaan tarjousten antamiseen ja riskien hallintaan

Ihku-allianssin urakoitsijaryhmä toivoo Ihkun vähentävän alan hallinnollista työtä ja minimoivan nyt tehtävää tuplatyötä. Kun turhia työvaiheita tai tietokatkoksia saadaan vähennettyä, alan toiminta tehostuu ja kaikki hyötyvät. Eräänä konkreettisena toiveena urakoitsijat toivovat Ihku-laskentapalvelulta tilaajan kustannusarvion pohjalta valmista tarjouslaskentapohjaa, jota urakoitsijat voivat täydentää ja muokata. Ketterästi toimivan työkalun avulla urakoitsijat voivat antaa nopeammin oman näkemyksensä kustannuksista. Näin tilaajien tuottama tieto palvelisi paremmin tarjouslaskentaa ja tarjoukset syntyisivät entistä nopeammin ja laadukkaammin.

Myös hankkeen riskien hallinnointia halutaan kehittää. Suunnittelija näkee hankkeessa tiettyjä riskejä, urakoitsija näkee toisenlaisia riskejä. Jos riskit saadaan paremmin hallintaan jo suunnittelu- ja tarjousvaiheessa, ei urakoitsijoiden tarvitse tehdä tarjouksiin isoja riskivarauksia ja kustannusten hallinta on tällöin varmemmalla pohjalla. Riskien hallinta auttaa myös aikaan sidottujen kustannusten hallinnassa. Tähän liittyen urakoitsijat haluaisivat yhteistä ymmärrystä siitä, mikä on mm. keskeytysten vaikutus hankkeen kustannuksiin. Jos työmaa pysäytetään, kiinteät kulut juoksevat, vaikka työ ei edisty. Tällaisiin tilanteisiin on nykyisin pakko varautua tarjouksissa, mikä pahimmillaan nostaa hankkeen tarjoushintoja. Urakoitsijat haluavatkin luoda yhteistä näkemystä tilaajien kanssa siitä, mikä hankkeissa aiheuttaa kustannuksia ja miten kustannusten muodostumista voidaan paremmin ennakoida hyvällä yhteistyöllä ja laskennan läpinäkyvyydellä.

Uusien käytäntöjen kehittämistä tarvitaan

Osa urakoitsijoiden toiveista toteutuu Ihku-laskentapalvelussa jo siinä vaiheessa, kun tilaajien kustannusarvioiden laskennan läpinäkyvyys paranee. Urakoitsijat toivovat kuitenkin myös isompia kehitysaskelia alan toimintatavoissa. Niiden kehittämiseksi tarvitaan laajempaa yhteistyötä kuin mitä kustannuslaskennan ympärillä tehdään. Aikatauluttamisessa tai riskienarvioinnissa on kyse myös yhteistyökäytännöistä: järjestetäänkö hankkeessa esimerkiksi yhteinen kehittämisvaihe, joissa suunnittelua tarkastellaan ja kehitetään yhdessä ennen tarjousten jättämistä. Ihku-laskentapalvelun myötä nousee esiin myös näitä laajempia kehittämistarpeita. Uusien käytäntöjen kehittäminen vaatii avoimuutta ja luottamusta eri osapuolten välillä. Uusien toimintamallien luominen ei ole Ihkun varsinainen tavoite, mutta Ihku nopeuttaa alan kehittämistä tuomalla eri osapuolet yhteen ja nostamalla esiin näitä isompia yhteisiä kehittämistarpeita. Uusi Ihku-laskentapalvelu tukee joka tapauksessa yhteistyötä, läpinäkyvyyttä ja alan kehittämistä.

Nähtäväksi jää millaiseksi infra-alan kehitys muodostuu. Talopuolella Ratu-yritykset ja liitot tapaavat säännöllisesti parin kuukauden välein. Tilaisuudet on koettu tärkeiksi alan yhteisen kehittämisen kannalta. Näissä tilaisuuksissa keskustellaan alan tulevista muutoksista, vaatimuksista ja työkaluista. Ryhmä ohjaa Ratu-tutkimusta, asettaa sille tavoitteita ja varmistaa että lopputulokset palvelevat yritysten ja alan toimintaa. Tässä on yksi malli, jolla kehitystä voidaan viedä eteenpäin. Kyseessä ei ole pikaprojekti eikä edes maraton, jossa päästään maaliin jossain vaiheessa. Matkalla on toki välietappeja, joita saavutetaan, mutta kehitystyö on jatkuvaa eikä lopu koskaan. Aina riittää parannettavaa.

Tarja Mäki

Blogiteksti on julkaistu alunperin Ihku-allianssin nettisivuilla ja on osa blogitekstien sarjaa, joka valottaa Ihku-allianssin tekemää kehitystyötä ja sen taustoja.

The post Infra-alan urakoitsijat tukevat Ihku-laskentapalvelun valmistumista ja nostavat esiin alan kehittämistarpeita appeared first on Mittaviiva.