Vertaisiltaan oppimassa

Kertomuksia rakennusalan vertaisoppimisen hankkeista

Hankkeen tavoitteena oli luoda yrityksiin vertaisoppimisen malleja ja käytäntöjä, jotka tukevat yritysten osaamisten kehittämistä. Tämä osaaminen koostuu sekä erityisistä ammatillisista taidoista että yleisemmistä työelämätaidoista, jotka kytkeytyvät kunkin työpaikan kontekstiin ja erityisosaamiseen. Tutkimuksessa keskityttiin siis tarkastelemaan työpaikalla, työn ohessa tapahtuvaa osaamisen kehittämistä, jossa kollegat yhdessä tai jonkun osaavamman kollegan opastuksella opettelevat uusia taitoja työnsä tueksi.

Tutkimushankkeessa autettiin tunnistamaan kussakin yrityksessä olevaa osaamista ja osaamistarpeita, luomaan uutta osaamista tunnistettuihin tarpeisiin sekä organisoitiin vertaisoppimisen etenemistä yrityksissä. Hankkeen puitteissa tuettiin vertaisosaajien kouluttamista, yhdistettiin osaamistarpeita, oppijoita ja vertaisosaajia sekä dokumentoitiin organisaation osaamisen kehittymistä. Hankkeen tutkimuskysymykset olivat

1) Mitä vai millaisia ovat yritysten oppimistavoitteet ja -haasteet?

2) Millaisia vertaisoppimisen polkuja yrityksissä luodaan oppimistavoitteisiin vastaamiseksi?

Tutkimushanke osoitti, että yrityksissä löytyy lukuisia vertaisoppimisella ratkaistavia oppimis- ja kehittämistarpeita. Näihin tarpeisiin onnistuttiin myös määrittämään oppimistavoitteet, joita yritysten työntekijät lähtivät tavoittelemaan. Erilaiset haasteet ja muutokset hidastivat ja vaikeuttivat tätä oppimismatkaa monissa yrityksissä.  Yritysten oppimispolut muodostuivat erilaisiksi, vaikka niissä olikin tunnistettavissa samanlaisia vaiheita ja rakenteita. Eroja löytyi, vaikka oppimistavoite olisi ollut samakin. Tulosten moninaisuus ja yrityskohtaisuus vahvistaa aikaisemman tutkimuksen väitteen siitä, että rakennusalan oppimiselle on ominaista kokemusperäisyys, ei-kielellisyys ja sosiaalisuus. Oppimispolku ja oppimistulokset muodostuvat omanlaisikseen erilaisten kokemusten, erilaisen tekemisen ja paikallisesti muotoutuvan yhteistyön kautta.

Yritysten vertaisoppimisen polut eivät luonnollisesti alkaneet tyhjästä. Yrityksillä oli jo hankkeen alusta alkaen tunnistettuna osaamisen kehittämisen tarpeita. Osallistuvien yritysten osaamisen kehittämisen kohteena olivat niin rakennushankkeiden johtamisen menetelmät, kuten erilaiset ajallisen johtamisen menetelmät, mestaripalaverikäytännöt, puurakennushankkeiden työnjohtajan koulutus, kuin digitaaliset välineet työntekijöiden käytössä ja suunnittelijoiden osaamisen kehittäminen. Tarve oppimiseen ja kehittämiseen löydettiin helposti.

Yritysten lähtökohdat, tavoitteet, polkujen eteneminen ja kahden vuoden aikana saavutetut tulokset olivat hyvin erilaisia. Osa yrityksistä saavutti selkeästi todennettavia tuloksia, osa pääsi suunnitteluvaiheessa eteenpäin, osalla pilotointi oli juuri alkamassa. Osassa yrityksiä polut katkeilivat tai pysähtyivät kokonaan. Osa käynnisti lukuisia rinnakkaisiakin polkuja. Kun tämä tutkimushanke päättyi kahden vuoden jälkeen ja sitä kautta ikkuna yritysten sisäiseen kehittämiseen sulkeutui, osaamisen kehittäminen varmasti jatkuu.

Tutkimus osoitti, että yritysten oppimistavoitteiden esiin nostaminen antoi selkeän mahdollisuuden tukea oppimista, toiminnan muutosta ja kehittymistä sekä jakaa siitä saatavia tuloksia eteenpäin. Olennaista oli paitsi selkeät, läpinäkyvät oppimistavoitteet ja niiden tukeminen, myös rakenteet, joiden avulla osaamista voidaan tukea, mm. yhteiset työpajat, mestaripalaverit ja osaamisen seuranta yrityksessä. Käytännön toiminnassa rakennusalan arjessa vertaisoppiminen ja erilaiset muut oppimisen muodot sekoittuvat kauniisti toisiinsa. Vertaisoppimisen oppimisen periaatteita voidaan hyödyntää myös osana perinteisempiä koulutusmuotoja, jos osallistujille annetaan mahdollisuus jakaa ja kehittää osaamistaan yhdessä.

Hankkeen ohjausryhmän kokoukset ja hankkeen työpajat osoittivat, että yrityksillä on tarve myös osaamisen kehittämiseen yritysten välisenä yhteistyönä. Yhteen kokoontumalla ja haasteita ja ideoita jakamalla syntyy helposti yritysten välistä osaamisen kehittämistä, jossa kunkin osapuoli saa enemmän kuin pystyy antamaan yhteiseen keskusteluun.  Yritysten haasteet toiminnan kehittämisessä olivat hyvin yhteisiä ja yritykset jakavat niihin kehitettyjä ideoita avoimesti yhteisissä kokoontumisissa, mm. tämän hankkeen ohjausryhmän kokouksissa. Toisten esiin nostamat oppimistavoitteet ja -tulokset innostivat pohtimaan ja laajentamaan omiakin tavoitteita matkan varrella.

Edellä esitetty kiteytyy siihen, että paitsi yksittäisten henkilöiden, hankkeiden tai yritysten kehittämistä ja oppimista, rakennusalalla kaivattaisiin enemmän koko alan yhteistä vertaisoppimista ja kehittämiskulttuuria. Kuten yksi kehityshenkilö erään työpajan päätteeksi totesi

Voi, miten paljon enemmän me saataisiin aikaan, kun me kehittäjät käytettäisiin, vaikka päivä viikossa yhteiseen kehittämiseen, eikä jokainen keksisi sitä pyörää omassa pajassaan.

Hankkeen loppuraportti on ladattavissa ja luettavissa tästä linkistä.

Comments are closed.